Koululla kohdattua

Sierra Leonen baptistien Lunsarissa järjestytyn vuosikonferenssin aikana käytimme pomojeni kanssa jonkin verran aikaa alueen kouluvierailuihin. Aloitimme Susan Mans -koululta, jonka alakoulurakennuksen rakentamisen olemme rahoittaneet. Koulutyö tässä rakennuksessa aloitettiin syksyllä 2016.

Tutut opettajat

Kahdella edellisellä matkallani olen tavannut vain opepajoihin osallistuneita Susan Mansin opettajia. Sisällä koulurakennuksessa olen käynyt viimeksi keväällä 2017. Nytkin oli hienoa tavata muutamia tutuista opettajista. Kuutoset ja viitoset pyydettiin pihalle vastaanottamaan perinteinen jalkapallo.

Kuutosten ope tiesi, että Glen Kamara pelaa Suomen maajoukkueessa!

Termiittiongelma

Isojen luokkatilassa olikin odottamassa iso ongelma. Termiitit olivat syöneet katon. Sama ongelma oli jo hieman nähtävissä myös toisessa luokassa. Seinät, lattia ja pulpetit olivat kunnossa. Muut luokkahuoneet olivat toistaiseksi varjeltuneet tuholta.

Huomaa termiittien polku nurkassa. Kuvassa työtoverini Jinnah Kampbell.
Varkaat olivat jäljistä päätellen käyttäneet hyväkseen rikkinäistä kattoa.
Termiittien jäljet näyttivät todella ikäviltä.
Pyysin konferenssin aikana Aishan suosittelemaa puuseppää katsastamaan koulun. Odottelen mielenkiinnolla korjaussuunnitelmaa ja vähän kauhulla sen hintaa, vaikka pastori Edward sanoi, ettei se tule olemaan paljon. Hän on kristitty mies ja pastorina Waterloossa, Aishan luokkatoveri Gbendembun ajoilta.
Kolme luokkatilaa oli säästynyt tuhoilta. Haluamme niiden rakennusten, joita olemme lahjoittaneet, pysyvän kunnossa. Termiittiongelma ei ole huolimattomuudesta aiheutunut, vaikka luokat pitääkin nyt kunnostuksen jälkeen käsitellä torjunta-aineella. Toivon rahaa löytyvän näihin kunnostustöihin.

Kiviportaat

Jostain kumman syystä rakennukseen ei aikanaan rakennettu lainkaan portaita. Tästä syystä kakkosluokkalainen poika menetti toisen jalkansa. Loukkaantumishaavaan pääsi tetanus-bakteeri ja se oli amputoitava.

Toisen jalkansa menettänyt poika kiipeää näppärästi keppeineen yli vaikean askelman. (poika keskellä kuvaa) Saman tempun teki myös rehtori! (kuvan oikeassa laidassa)

Työlleen antautunut rehtori

Susan Mansin rehtorikin on menettänyt toisen jalkansa sairauden tähden joitakin vuosia sitten. Uskollisesti hän saapuu joka aamu koululle, seuraa koulutyötä ja tarkkailee oppilaiden läsnäoloa. Kun kaksi kuudesluokkalaista tyttöä jäi pois loppukokeista, Rehtori vieraili kotona ja sai tietää heidän olevan raskaana. Poliisiasiahan siitä tuli, mutta nyt pienokaiset ovat syntyneet. Rehtori lupasi huolehtia, että tytöt jatkavat syksyllä. Tällä rehtorilla on suuri sydän.

Susan Mansin koulupuutarha toimii hyvin. Riisistä riittää kouluruokailuun kahdeksi päiväksi viikossa ja lisäksi opettajien avustamiseen.

KOTI KUNTOON

Olin perillä Freetownissa nippa nappa tiistain puolella, koska lento viivästyi. Margitin matkassa olin lähtenyt liikkeelle aamuviiden jälkeen. Vastaanottajat eivät kaikki olleet jaksaneet valvoa, mutta toki oma kuskini Moses ja talon rouva, joka avasi oveni. Syötyäni omaa ruisleipää, sulatejuustoa ja metvurstia nukahdin nopeasti, koska koti oli onnekseni entinen ja tuttu.

Aamulla sain virallisemman tervetulotoivotuksen Suomessakin vierailleelta talon isännältä, presidentiltä. Illalla vein perheeseen teetä ja hunajaa sekä suomenkielisen Kodin Ystävä -lehden, jossa oli kuvia hänen vierailultaan. Muistelimme reissua lämmöllä. Kiitos teille vieraanvaraisuudesta, joka oli häntä koskettanut!

Uskollinen Sarah-kokkini tuli heti aamusta ja käytin suuren osan päivästä hänen ja Moseksen kanssa hankkiakseni talouteeni kaiken tarpeellisen. Olen ostoksilla ollut ennenkin, mutta kummasti vain tavaroita katoaa. Ostimme ainakin lautasia ja mukeja, kauhat ja talousveitset. Lisäksi tarvitsimme keittopadat ja tulisijan. Illemmalla Moses haki vielä vesitynnyrin ja Sarah sai rahat keittojakkaran teettämiseen.

Torilta eli kadun varresta ostimme keittiöön ananaksen ja papaijan, kurkkua, munia, pippuria, leipää, juomat ja veden, öljykanisterin sekä puolikkaan riisisäkin. Choithram oli perustanut uuden tavaratalon ja sieltä haimme lisäksi voita, keksejä ja hilloa, Laughing cow -juustoa, makaronia ja lihasäilykettä. Tällä kertaa ostimme sieltä myös kanan ja kalan. Lounas valmistui myöhään, mutta käytin ajan tavaroiden purkamiseen. Nyt koti alkaa olla kunnossa ja tarvittavat lahjatavarat esillä!

Hankin myös irtolukon tavaroiden säilytyshuoneen oveen. Päivällä Sarah keittelee yksin ja kulkee paljon ulos ja sisään, eikä ehdi kaikkea tarkkailla. Toki pihassa on vahti päivällä ja yöllä.

Granat Soup

Onneksi minulla on tämä ihana, auttava apulaisten perhe. Moseksen kanssa avasimme vielä paikallisen sim-korttini uudelleen sekä hankimme modeemin tähän tuki tärkeään nettiyhteyteen. Ylen uutiset kuuluvat ja ne voi onneksi katsella illalla myöhemminkin, kun päivän muut puuhat on tehty. Ei muuten, mutta on kiva, kun joku höpisee tässä taustalla. En jaksa enää olla huolissani pakkasasteista.

Tänään olin jo toimistolla. Koska meillä ei ole varsinaista omaa projektia, yhteisen ohjelman suunnittelu tuntui alkuun lähinnä hämmentävältä. Kerron sitten, kun kirkastuu! Vastaanotto oli joka tapauksessa sydämellinen ja lämmin. Teemme yhteistä työtä ja aloitimme sen aamurukouksella. But God is good.

Viikon verran aikaa

Pieniä merkkejä Suomen talvesta on olemassa ja olen jo pieninä hetkinä ehtinyt nauttia kauniista maisemista. On muuten hyvä, että varusteisiin ei tarvitse pakata näitä toppavaatteita. Mahtuu paremmin. Avaan laukut pakkaamista varten jo heti huomenna. Lentoni on tiistaina 21.1.

Minulla on nimittäin aika lailla taas tuliaisia. Vien niitä tutulle toimistoväelle, kouluille, klinikoille ja ammattikoululle. Sinne minulla on tällä kertaa nippu Soilen tekemiä kaavoja ja uusia ideoita. Ostathan kesällä kevyen tunikan koulun kannattamiseksi?

Ystävät Sierra Leonesta muistuttavat itsestään ja saavat lämpimän läikähdyksen aikaan. Olen menossa niin kotiin sielläkin. ”Tyttäreni” Kumba synnytti esikoisensa syyskuulla. Katsotaan, saanko matkaan mahtumaan hänen pyytämänsä, seurakuntani nuorten äitien lopulta lahjoittaman, kantorepun. Sellaisia ei varmaankaan ole juuri Sierra Leonessa nähty. Uudet tuulet puhaltavat sielläkin.

Tietokoneella ovat alustavat suunnitelmat pajojen materiaaliksi. Pitänen pajoja tällä kertaa koulujen lisäksi myös pyhäkoulunopettajille. Eipä sitä koskaan osaa tai ehdi olla riittävästi valmistautunut.

Mary keitti koko yön lounaalle papuja.

Rukoilen sitä, että saisin joka tapauksessa olla Taivaan Isän lähettämänä ihmisten keskellä. Se voi olla vain juttelua tai pieni apu. Toisaalta kaiken keskellä minulla pitäisi olla myös omia, yksityisiä hetkiäni.

Olen kiitollinen siunauksen toivotuksista ja esirukouksista. Seurakunnassa vietimme tänään sunnuntaina jumalanpalvelusta, jossa minut siunattiin jälleen matkaan. Söimme myös afrikkalaista lounasta.

Olisi kiva, jos jaksat seurata tarinoitani; Sydänääniä Sierra Leonesta. Sydänäänet kertovat, miten hyvin hengissä minä tulen siellä olemaan, sillä haasteita riittää, vaikka hyvillä mielin lähdenkin.

Toisaalta toivon, että minun lähtemiseni kautta voimme viedä yhdessä rakkautta siskoillemme ja veljille. Matkaani seuraamalla kuulet, miten minä olen tehtävää pystynyt toteuttamaan.