Sierra Leonen baptistien Lunsarissa järjestytyn vuosikonferenssin aikana käytimme pomojeni kanssa jonkin verran aikaa alueen kouluvierailuihin. Aloitimme Susan Mans -koululta, jonka alakoulurakennuksen rakentamisen olemme rahoittaneet. Koulutyö tässä rakennuksessa aloitettiin syksyllä 2016.
Tutut opettajat
Kahdella edellisellä matkallani olen tavannut vain opepajoihin osallistuneita Susan Mansin opettajia. Sisällä koulurakennuksessa olen käynyt viimeksi keväällä 2017. Nytkin oli hienoa tavata muutamia tutuista opettajista. Kuutoset ja viitoset pyydettiin pihalle vastaanottamaan perinteinen jalkapallo.

Termiittiongelma
Isojen luokkatilassa olikin odottamassa iso ongelma. Termiitit olivat syöneet katon. Sama ongelma oli jo hieman nähtävissä myös toisessa luokassa. Seinät, lattia ja pulpetit olivat kunnossa. Muut luokkahuoneet olivat toistaiseksi varjeltuneet tuholta.



Pyysin konferenssin aikana Aishan suosittelemaa puuseppää katsastamaan koulun. Odottelen mielenkiinnolla korjaussuunnitelmaa ja vähän kauhulla sen hintaa, vaikka pastori Edward sanoi, ettei se tule olemaan paljon. Hän on kristitty mies ja pastorina Waterloossa, Aishan luokkatoveri Gbendembun ajoilta.

Kiviportaat
Jostain kumman syystä rakennukseen ei aikanaan rakennettu lainkaan portaita. Tästä syystä kakkosluokkalainen poika menetti toisen jalkansa. Loukkaantumishaavaan pääsi tetanus-bakteeri ja se oli amputoitava.

Työlleen antautunut rehtori
Susan Mansin rehtorikin on menettänyt toisen jalkansa sairauden tähden joitakin vuosia sitten. Uskollisesti hän saapuu joka aamu koululle, seuraa koulutyötä ja tarkkailee oppilaiden läsnäoloa. Kun kaksi kuudesluokkalaista tyttöä jäi pois loppukokeista, Rehtori vieraili kotona ja sai tietää heidän olevan raskaana. Poliisiasiahan siitä tuli, mutta nyt pienokaiset ovat syntyneet. Rehtori lupasi huolehtia, että tytöt jatkavat syksyllä. Tällä rehtorilla on suuri sydän.
Susan Mansin koulupuutarha toimii hyvin. Riisistä riittää kouluruokailuun kahdeksi päiväksi viikossa ja lisäksi opettajien avustamiseen.